Tämä blogi on pyhitetty lukuelämyksille. Koskettaville, jännittäville, ajattelemaan herätteleville tai muulla tapaa kiinnostaville.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Helena Waris: Uniin piirretty polku

Jos pidät vaelluksesta, historiasta ja luonnonmystiikasta, pidät myös tästä kirjasta. Uniin piirretty polku on kertomus muinaissuomalaisista ja vanhoista mahdeista. Erityisesti se on tarina Ailesta, Troista ja Arnista, jotka etsivät oikeaa kotiaan, kukin omalla tavalllaan. Enempää tästä kirjasta on melkein mahdoton kertoa paljastamatta liikaa juonesta. Taikavoimia? Kyllä, mutta melko maltillisissa määrin. Fantasiaa tämä on, mutta ei harrypottermaisesti, vaan uskottavammin. Itse pystyin eläytymään kirjan tarinaan hyvin, mainituilla harrypottereilla se ei kohdallani onnistu...

Lionel Shriver: Poikani Kevin

Tälle kirjalle on mahdoton antaa tähtiä. En vain osaa. Jos tähdet määritellään sillä, kuinka paljon kirja herättää tunteita ja ajatuksia, tämä kirja saisi minulta viisi tähteä. Sitä ei tarvitse hetkeäkään edes miettiä. Mutta ne tunteet, joita tämä kirja herättää, ne eivät ole positiivisia. Ne ovat jotain kauhun, säälin, epätoivon ja inhotuksen epämääräistä sekoitusta. Suosittelen tätä kirjaa ihmisille, jotka haluavat eroon vauvakuumeestaan. Raskaana ollessaan tätä ei ehkä kannata lukea...

Itse tarinasta sen verran, että kirja koostuu Kevinin äidin, Evan, Kevinin isälle kirjoittamista kirjeistä. Kaikki kirjeet on kirjoitettu sen jälkeen, kun Kevin on joutunut vankilaan toteuttamansa rikoksen takia, ja kattavat Kevinin koko elämäntarinan lapsen hankkimisen suunnittelusta viimeisiin tapaamisiin vankilassa. Seuraavassa kappaleessa hieman juonipaljastuksia, joten lopeta tähän, jos haluat lukea tämän kirjan ilman suurempia ennakkoaavistuksia.

Kevinin tekemä rikos on kouluammuskelu, ja se kerrotaan kirjassa hyvin aikaisin, jo ensimmäisen kirjeen lopussa. Kuitenkin yksityiskohdat kerrotaan vasta lopussa, samoin se, että rikokseen liittyy vielä muutakin. Kyseessä ei siis ole mikään aivan tavallinen kouluammuskelu, vaan kenties tarkimmin koskaan suunniteltu ja toteutettu tapaus. Kuvaus on sen verran elävää, että itseäni alkoi oikeasti oksettaa jossain vaiheessa. Se on hyvin epätavallista, luen tavallisesti kuvaukset kuinka raa'asta rikoksesta hyvänsä silmää räpäyttämättä. Tämä oli kuitenkin jotain sellaista, johon Stephen King ei ole kohdallani pystynyt: tunnesiteiden luominen henkilöhahmoihin. Kyseessä on myös niin kieroutunut psykologinen kertomus, että oma mielikuvitukseni ei riittänyt arvaamaan loppua.

Jepjep, nauttikaa jos pystytte. :)