Sesse Koivisto: Enkeli Savannilla

*****
Tämä oli sitten niitä unen varastavia kirjoja. Ei niin, että sen herättämät ajatukset valvottaisivat, mutta kun tuo oli pakko lukea loppuun yhdellä istumalla. Oli freesi olo töissä, kun tuli nukuttua huimat kolme tuntia... Jep, olen addikti. :)

Kohdaltani se oli menoa ensimmäisiltä sivuilta, sillä vietin alkuosan tapahtumapaikoilla vuosi sitten pari kuukautta. Pystyin täysin näkemään kuvaukset silmieni edessä, muistamaan alun ja kuvittelemaan loput. Kenia on hieno maa, ja tämä kirja välittää sen erittäin hyvin. Välillä julma, mutta sekin välittyy.

Tarina on loistava, vaikka lopussa meneekin vähän siirappiseksi. Seuraavissa lainakirjoissa on lisää saman tekijän teoksia. Siis olettaen, että kirjaston koko valikoima alkaa olla käytettävissä... Tai sitten hyvällä tuurilla noita voi olla useampikin siinä pienemmässä valikoimassa. Voi remontti, lopu jo! Tahtoo näitä lisää...

Matkakuumeinen Neksunne

Carita Forsgren: Auringon kehrä

****

Hieno kertomus pojasta nimeltä Amunhotep sekä tytöstä nimeltä Päivänkehrä, mutta tämäkään ei ollut mikään nopealukuinen kirja. Olen näitä aikasyöppöjä valinnut viime aikoina useammankin. :)

Joka tapauksessa kertomus sijoittuu noin pronssikaudelle, ja sijoittuu sekä Kemetiin (nykyinen Egypti) että matkalle muinaisesta Suomesta tuohon maahan halki muinaisen Euroopan.

Kerronta on sujuvaa, ja tykkäsin erityisesti maisemakuvauksista. Lisäksi henkilöhahmot olivat hyvin mielenkiintoisia, samoin paikasta hyvin riippuvaisten tapakulttuurien kuvaukset.

Neksunne

Ngugi wa Thiongo: Variksen velho

****

Tässäpä kirja, joka pitää otteessaan. Suomalaiseen korvaan eksoottisia nimiä on vaikea pitää muistissa, mutta kun niihin tottuu, on tarinaakin helpompi seurata. Ja sitä tarinaahan riittää, lähes 800 sivua. Voin lisäksi varoittaa, että teksti ei ole nopealukuista, mutta maksaa kyllä vaivan.

Satiirin käyttö kirjassa on uskomattoman loistavaa. Itse pidän mustasta huumorista sekä kaikenmaailman satiirista ja ironiasta, joten kirja oli oikein passeli valinta. Lisäksi Keniassa vietetyjen kuukausien jälkeen on jopa pelottavaa todeta, että tuo kaikki ei välttämättä olisi edes mahdotonta lähiseuduilla...

Teksti on aivan loistavaa ja juonenkäänteet uskomattomia. Tykkäsin siis. Tarina pyörii pääasiassa Kamitin ja Nyawiran ympärillä, he ovat alussa aivan tavallisia Abiririan kansalaisia. Pikkuhiljaa tarinaan sekoittuvat myös maan Valtiaan ja hänen hovinsa toilailut. Juonta ei pääse missään vaiheessa sanomaan tylsäksi.

Suosittelen luettavaksi jokaiselle, jota Afrikan kulttuuri kiinnostaa vähänkin. Mutta varatkaa ihmeessä aikaa tuohon lukuprojektiin!

Neksunne

Jaana Taponen: Väärä varustus

****

Täydellistä hömppälukemista kaltaiselleni ihmiselle, joka osaa peruserätaidot. Miksei niillekin, jotka niitä eivät osaa, mutta ainakin itse sain monesti kunnon naurut tämän aikana.

Kerrontatyylistä pidän, kaikki vie tarinaa eteenpäin. Erityisesti nautin dialogi-pätkistä, osa on aivan hillittömän hupaisia. Huomio! Itse siis rakastan sarkasmia ja ironiaa, mutta jos ne eivät sinuun uppoa, niin tätä ei ehkä kannata lukea.

Tarina kertoo Susannasta, joka päätyy yksin saarelle keskelle merta. Mukana ei ole juuri mitään hyödyllistä: uudet bikinit ja pari kassia kuivamuonaa. Monien sattumusten kautta koko hänen elämänsä menee uusiksi saarella, ja kerrontatapa tosiaan on hauska.

Eipä sen pidemmälti juonesta, ettei mene yllätysmomentit pilalle. :)

Neksu

Amin Maalouf: Samarkand

****
Kirja on miellyttävä lukukokemus, sillä kertomus etenee erittäin luontevasti. Kirja on silti melko hidaslukuinen, sillä siinä oli useita itselleni ennestään vieraita sanoja, joiden merkitys tarkentui pikkuhiljaa ilman sanakirjaakin.

Kertomus alkaa 1000-luvulta, ja päättyy lopulta 1900-luvun alkupuolelle. Alussa seurataan Oman Khaijamin elämäävaiheita, hän oli aikanaan merkittävä tiedemies ja runoilija, joka kuitenkin halusi pitää tuotantonsa hyvin pitkälti salassa. Loppuaika kirjassa seurataan hänen kirjoittamansa Samarkandin käsikirjoituksen vaiheita, siltä osin, kun ne ovat selvillä.

Tarinassa on mukana paljon poliittista juonittelua, muutama rakkaustarina ja erittäin paljon seikkailua. Se on mielenkiintoinen kurkistus Persiaan elämään sekä 1000-luvulla että 1800-luvun lopussa. Tykkäsin.

Neksu

Jon McGregor: Jos kukaan ei puhu siitä mikä on tärkeää

*****
Sanataidetta parhaimmillaan! Tässä kirjassa on aivan uskomattoman hienoja tuokiokuvia, jotka saavat miettimään, kuinka paljon merkitystä jonkun yksittäisen, pienen yksityiskohdan mainitsemisella voi olla. Tätä ei pysty lukemaan nopeasti, kirja pakottaa koko ajan luomaan mielessään kuvia tapahtumista, ja siihen menee aina hetki.

Myös tarina oli mielestäni hieno, ja kerrottu... jännästi. Olen äärettömän tyytyväinen, etten antanut edellisen Booker-palkitun kirjailijan pettymyksen jättää myös tätä hyllyyn. Tämä pomppasi aivan suoraan suosikkikirjalistani kärkipaikalle!

Neksu