*****
Tämä kirja on yksi niistä monista, jotka ovat tuossa kuvauksessa mainitulla listalla. Tämä on myös ainoa kirja, jonka olen lukenut vapaaehtoisesti monta kertaa. Täysin mielipuolinen, ja silti samalla uskomattoman vaikuttava. Tyylillä kikkailua - kyllä, mutta se tuntuu tässä kirjassa jotenkin suunnattoman luonnolliselta.
Kuinka monessa kirjassa ovat sulassa sovussa keskenään radioselostusmainen, länkkärimäinen, luentomainen (tällaisia luentoja tosin olisi todella mielenkiintoista päästä seuraamaan paikan päällä) ja normaali vuoropuhelumainen kerrontatyyli? Tosin normaalissa vuoropuhelussa useimmiten pysyy kärryillä kuka puhuu, mutta tässä tuo pieni epäselvyys vaan lisää kiinnostavuutta. Ja tuota... Normaalista vuoropuhelusta ei nyt ehkä ajatuskulullakaan mitattuna voida puhua, mutta tyylinä kyllä.
Kirja on kirjoitettu uskomattomalla intensiteetillä. Tai siis ainakin se tempaa mukaansa lukemaan uskomattomalla intensiteetillä, ja henkilöhahmot ovat melko hulvattomia.
Hups, menipä ylistyksen puolelle, mutta mitä muuta sitä voi olettaakaan, kun puhuu lempikirjastaan. Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että tästä kirjoituksesta saa hieman paremmin selvää, jos lukee kyseisen teoksen. Onnea sen setvimiseen... :)
-Neksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti